Blogi: Valinnanvapaus - vai sittenkin tarpeet edellä?

27.04.2018

Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukset luovat nykyistä merkittävästi suuremmat työllisyyspalvelumarkkinat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoin niiden yhteydessä puhutaan yksityisistä toimijoista, valinnanvapaudesta ja kustannustehokkuudesta. Sekä työllistymisessään tukea tarvitsevat että heille palveluja nyt tuottavat toimijat ovat erityisen huolissaan siitä, riittävätkö maakuntien rahat hankkimaan palveluja myös niille asiakkaille, joiden tukeminen on intensiivisempää, kalliimpaa ja/tai erityisosaamista vaativaa.

 

Monet järjestöt ja kunnalliset palvelutuottajat palvelevat juuri enemmän tukea tarvitsevia, kauempana työelämästä olevia henkilöitä – myös heitä, joiden pitkäaikainenkaan tavoite ei ehkä sittenkään ole avoimilla työmarkkinoilla. Yhteiskunnassamme on pidetty tärkeänä antaa jokaiselle mahdollisuus hankkia koulutus ja ammatti omien yksilöllisten toiveiden ja kykyjen mukaan. Kustannusleikkauksista huolimatta tämä näkyy joustavuutena ja omien polkujen rakentamismahdollisuuksina koulutusjärjestelmässämme. Aivan samaa joustavuutta ja moninaisuutta tarvitaan työelämässä ja sen rajapinnoilla tukemaan yksilöllisten toiveiden ja kykyjen yhteensovittamista työelämän tarpeisiin.

 

Mikä sitten on tärkeintä työllisyyspalvelujen kestävän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja yksilöiden yhdenvertaisuuden kannalta? Yksilön mahdollisuus valita palveluntuottaja? Palveluntuottajan mahdollisuus myydä palveluita mahdollisimman monille eri kohderyhmille? Työllistymisessä tukea tarvitsevien parissa pitkään ja laajasti työskennelleiden välityömarkkinatoimijoiden kokemuksen mukaan tärkeintä olisi se, että laadukkaasti ja osaavasti toteutettuja tarpeenmukaisia palveluja on saatavilla niitä tarvitseville. Tukea tarvitsevien osalta valinnanvapaus tai palveluntuottajan toimintamuoto (yritys vai järjestö) ovat usein toissijaisia, vaikka ne tuntuvat välillä nousevan keskustelun keskiöön.

 

Huoli tukea tarvitseville suunnattujen työllisyyspalvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä halu kehittää näitä palveluita vastaamaan paremmin muuttuvia työllisyyspalvelumarkkinoita on koonnut yhteen valtakunnallisia välityömarkkinatoimijoita. Yhteistyön yhtenä keskeisenä tuloksena yhteistyöryhmä on kehittänyt omaa tarvelähtöistä työllisyyspalvelujen mallia. Työ jatkuu edelleen erityisesti toimijakentällä käytännön työtä tekevien näkemyksien ja kokemuksien hyödyntämisellä. Malli tulee helpottamaan nykyisin pääosin järjestökentän toteuttamien palveluiden tuotteistamista.

 

Ennen kaikkea kuitenkin yhteistyöryhmä haluaa herättää keskustelua työllisyyspalvelujen kokonaisuudesta kaikilla tasoilla. Mallia esitellään ensimmäistä kertaa laajemmin Vates-päivillä Iiris-keskuksessa Helsingissä 15.5.2018. Keskustelu alkakoon!

 

Vates-päivien ohjelma

 

Jukka Lindberg
kehittämispäällikkö
Vates-säätiö sr