Digitalisaation tuoma työn muutos - vaikutukset sosiaaliseen työllistämiseen

19.12.2017

Social Firms Europe Cefecin 30. vuosiseminaari järjestettiin Itävallan Linzissä syyskuun lopussa. Seminaarin teema oli sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten haasteet ja mahdollisuudet digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja työelämässä. Teemaa lähestyttiin avaamalla työmarkkinoiden muuttumista 1970-luvulta nykypäivään ja digitalisaation aiheuttamaa työn muutosta sekä erityisesti sosiaalisten yritysten ja yhteiskunnallisen työllistämisen kehittymistä ja haasteita näiden kahden muutoksen paineissa.

Työmarkkinoiden viime vuosikymmenten muutokset Itävallassa ovat pääosin samanlaisia kuin muuallakin Euroopassa, myös Suomessa. Työttömyys on Itävallassa keskittynyt pienelle henkilöryhmälle – vain 5 % työikäisestä väestöstä vastaa 50 %:sta työttömyyden kokonaismäärästä. Terveydelliset haasteet ja vähäinen koulutus heikentävät työllistymistä voimakkaasti. Työsuhteiden prekarisoitumista on tapahtunut, mutta ei niin suuressa mittakaavassa kuin julkisen keskustelun perusteella voisi joskus olettaa.

Erittäin kielteisenä kehityksenä Itävallan työmarkkinoilla voi pitää sitä, että työelämään pääsemisen kynnyksen arvioidaan nousseen, jopa huomattavasti, niille, jotka eri syistä ovat jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle. Toisaalta koko OECD-alueella on tapahtunut voimakas siirtymä passiivisesta aktiiviseen työvoimapolitiikkaan työelämän ulkopuolella olevien kohdalla.

Automaatio ja tietokoneistumisen ovat edellä kuvatusti jo muokanneet työmarkkinoita. Nyt arvioidaan, että digitalisaation myötä myös ns. kognitiivinen rutiinityö seuraa manuaalisen rutiinityön jälkiä ja automatisoituu nopeasti. Myös ei-rutiinitöissä (analyyttiset, interaktiiviset, tai manuaaliset työtehtävät) on tulevaisuudessa kasvava riski tehtävien häviämisestä, mutta tämä riski vaihtelee huomattavasti.

Itävallassa arvioidaan, että noin 9 % työvoimasta työskentelee nyt tehtävissä, joiden häviäminen automaation kautta on erittäin todennäköistä, mutta yli 70 % työvoimasta työskentelee tehtävissä, joiden katoamista pidetään mahdollisena. Työtehtävien ja niiden taustalla olevien koulutusvaatimusten välillä on valtavia eroja. Joissakin – erityisesti korkeaa koulutusta vaativissa tehtävissä – katoamis-/korvautumisriskiä pidetään erittäin pienenä, kun taas matalan koulutuksen tehtävissä korvautuvuusriski on usein erittäin korkea.

Digitalisaation arvioitiin kuitenkin voivan myös hyödyttää yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämistä ja sosiaalista työllistämistä yritystoiminnan kautta. Tähän on monia syitä. Ensinnäkin digitalisaatio mahdollistaa yhteiskunnallisten tavoitteiden ja vaikutusten sisällyttäminen hyvin monenlaisiin liiketoimintamalleihin, myös sellaisiin, joiden varsinainen lähtökohta ei ole yhteiskunnallisen lisäarvon tuottaminen. Toiseksi, se tukee jakamistalouden periaatteiden mukaisten liiketoimintamallien kasvua, mikä on jo itsessään yhteiskunnallisesti tavoiteltavaa. Ja kolmanneksi, se mahdollistaa valtavan asiakas- ja yhteiskumppanimäärän tavoittamisen tehokkaasti ja nopeasti. Myös potentiaalisten kumppanien ja asiakkaiden arvioiminen on tehokasta ja nopeaa customer / peer review -tyyppisen palautteen perusteella.

Tulevaisuuden työmarkkinat voivat siis tarjota työtä myös erityisen tuen tarpeessa oleville. On kuitenkin tärkeää tunnistaa ne muutostekijät ja toimintamuodot, joiden avulla positiivinen kehitys on toteutettavissa. Sosiaalisen työllistämisen kentällä tämä tarkoittaa erityisesti joustavien ja kasvukykyisten – mahdollisesti monistettavien - yhteiskunnallisesti tavoitteellisten yritysten verkostojen rakentamista ja tukemista.

Jukka Lindberg
kehittämispäällikkö
Vates-säätiö sr