Palkansaajien kokemukset työelämästä myönteisiä, yhteistä työelämän kehittämistä tarvitaan edelleen

12.03.2019

Tänään 12.3.2019 julkaistuista työolobarometrin ennakkotiedoista selviää, että palkansaajien kokemukset työelämästä olivat pääosin myönteisiä vuonna 2018, ja odotukset tulevasta ovat viime vuosina kääntyneet aiempaa valoisammiksi. Vaikutusmahdollisuudet ovat kaikilla mittareilla kasvussa.

Palkansaajista 43 prosenttia uskoo varmasti löytävänsä ammattiaan ja työkokemustaan vastaavan uuden työn, jos jäisi työttömäksi.

– On ilo huomata, että osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat palkansaajilla kehittyneet pitkällä aikavälillä myönteiseen suuntaan. Näitä teemoja olemme edistäneet viime vuosina aktiivisesti, hankejohtaja Margita Klemetti TEM:in koordinoimasta Työelämä 2020 -hankkeesta kertoo.

Hankkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut innostaa työpaikkoja kehittämään työelämän laatua tuottavuuden rinnalla. Henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen työpaikoilla on ollut keskeinen asia. Hankkeen kokoama toimijaverkoston on tarjonnut työelämätietoa ja -palveluita niitä tarvitseville.

Työolobarometrin mukaan osallistumismahdollisuudet työpaikan toiminnan kehittämiseen ovat parantuneet vuonna 2018. Vaikutusmahdollisuudet työtahtiin, työtehtäviin, työnjakoon ja työnteon paikkoihin ovat myös kaikki nousseet.

Barometri on ollut hankkeelle tärkeä vuosittainen toiminnan suuntaaja, sillä se antaa kuvaa työelämän trendeistä ja nostaa esiin kehityskohtia. Barometristä käyvät ilmi myös työelämän vahvuudet, joiden varaan kehittämistyö rakennetaan.

- Saatujen kokemusten pohjalta kehittämisessä pitäisi jatkossa tarttua työelämän muutoksessa helposti kärjistyviin osaamiseroihin sekä eriarvoisuuteen, työministeri Jari Lindström korostaa TEMin tiedotteessa työolobarometristä.


Koordinoinnille yhä tarvetta


Työelämä 2020 -hanke päättyy elokuussa, mutta työelämän kehittäminen jatkuu. Työn murros haastaa nykyisiä toimintatapoja ja -kulttuuria.

– Ohjelmallisella kehittämisellä voidaan vauhdittaa kriittisten teemojen edistämistä ja työpaikkojen kykyä uudistua. Tärkeää on myös hyvien kokemusten ja esimerkkien levittäminen. Niiden avulla madalletaan kynnystä lähteä uudistumaan, Margita Klemetti pohtii.

Suomessa on paljon työelämän kehittämiseen liittyvää tutkimusta ja osaamista. Eri organisaatioiden ja verkostojen yhteistyöllä toimintaan saadaan lisää voimaa. Valtakunnalliselle koordinaatiotyölle on hankkeen tekemän kyselyn mukaan tarvetta jatkossakin. Yhdessä toimiminen on koettu hyödylliseksi. 
Työelämä 2020 -hanke perustuu vuoden 2011 hallitusohjelmaan ja kolmikannassa tehtyyn työelämän kehittämisstrategiaan. Sen toiminta-aika on 2013 - 2019. Mukana on ollut 84 työelämätoimijaa, alueverkostoja ja toimialaohjelmia. Ydinkumppaneina ovat mm. työmarkkinajärjestöt, Työterveyslaitos, Työturvallisuuskeskus ja Business Finland. Myös Vates-säätiö on ollut ydintoimija. 

Hanke on pyrkinyt mm. madaltamaan kynnystä työpaikoilla tehtävään kehittämistyöhön ja puhunut luottamuksen ja paremman johtamisen puolesta. 
 

Kuva: Vates-säätiön kuvapankki / Jenny Salo

Työolobarometrit - ennakotiedot 2018

Työelämä 2020 -hanke